ROTTWEILER

Rottweiler

ALKUPERÄMAA: Saksa

KÄYTTÖTARKOITUS:Seura-, palvelus- ja käyttökoira.

LYHYT HISTORIAOSUUS:Vanhimpiin koirarotuihin kuuluva rottweiler on peräisin roomalaisvallan ajoilta, jolloin rodun yksilöitä pidettiin paimenina ja karjanajajina. Roomalaiset legioonat toivat Alppien yli mukanaan koiria, jotka suojelivat ihmisiä ja ajoivat nautakarjaa. Rottweilin seudulla ne risteytyivät paikallisten koirien kanssa. Rottweilerin päätehtäväksi tuli nyt karjan ajaminen ja
vartiointi sekä isännän ja hänen omaisuutensa suojelu. Rotu nimettiin vanhan saksalaisen Rottweilin kaupungin mukaan rottweilinteurastajankoiraksi. Teurastajat kasvattivat koiria vain suorituskyvyn ja käyttötarkoituksen perusteella. Ajan myötä syntyi erinomaisia karjakoiria, joita käytettiin myös vetokoirina. Kun 1900-luvun
alussa etsittiin poliisin palvelukseen sopivia rotuja, kokeiltiin myös rottweileria ja huomattiin nopeasti, että se soveltui työhön erinomaisesti. Se hyväksyttiin
virallisesti poliisikoiraksi vuonna 1910.

Rottweilerin jalostuksessa tavoitteena on erittäin voimakas koira, joka on väriltään musta selvästi erottuvin punaruskein merkein. Se on voimakkaasta kokonaisvaikutuksesta huolimatta jalo ja soveltuu erityisesti seura-, palvelus- ja
käyttökoiraksi.

YLEISVAIKUTELMA:

Rottweilerin koko vaihtelee keskisuuresta suureen. Se on
vankkarakenteinen koira, ei raskas eikä kevyt, ei myöskään korkearaajainen eikä ilmava. Sopusuhtainen, tasapainoinen, tanakka ja vahva olemus ilmentää suurta

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA:

Rintalastasta istuinluun kärkeen mitattuna
runko saa olla korkeintaan 15 % säkäkorkeutta pitempi.
KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Pohjimmiltaan ystävällinen ja rauhallinen, lapsirakas; kiintyvä, kuuliainen, ohjattava ja työskentelyhaluinen. Olemuksesta kuvastuu alkukantaisuus; käytös on itsevarmaa, lujahermoista ja pelotonta.
Rottweiler tarkkailee ympäristöään hyvin valppaasti.

PÄÄ

KALLO-OSA:Päälaki on keskipitkä. Kallo on korvien välistä leveä, otsalinja sivulta katsottuna jonkin verran kaareva. Niskakyhmy on hyvin kehittynyt, mutta ei voimakkaasti erottuva.
OTSAPENGER:Korostunut.
KIRSU:Hyvin muodostunut, mieluummin leveä kuin pyöreä ja väriltään aina musta; sieraimet ovat suhteellisen suuret.
KUONO-OSA: Ei saa vaikuttaa pitkältä eikä lyhyeltä suhteessa kalloon. Kuononselkä on suora, tyvestä leveä ja kaventuu vain hieman kohti kirsua.
HUULET:Mustat ja suupieliä myöten tiiviit. Ikenet ovat mahdollisimman tummat.
LEUAT / HAMPAAT / PURENTA: Leuat ovat voimakkaat ja leveät. Voimakas ja täydellinen leikkaava purenta (42 hammasta), yläetuhampaat ovat tiiviisti alaetuhampaiden edessä.
POSKET: Poskikaaret ovat erottuvat.
SILMÄT: Keskikokoiset, mantelinmuotoiset ja syvänruskeat. Silmäluomet ovat tiiviit.
KORVAT: Keskisuuret, riippuvat, kolmiomaiset, etäällä toisistaan ja ylös kiinnittyneet. Eteensuuntautuneiden, hyvin poskia myötäilevien korvien ansiosta kallo vaikuttaa todellista leveämmältä.
KAULA: Voimakas, kohtuullisen pitkä, lihaksikas ja kuiva, ei löysää kurkunaluseikä kaulanahkaa; niskalinja on hieman kaareva.

RUNKO

SELKÄ: Suora, voimakas ja kiinteä.
LANNE: Lyhyt, voimakas ja syvä.
LANTIO: Leveä, keskipitkä, hieman pyöristyvä, ei suora eikä hyvin viisto.
RINTAKEHÄ: Tilava, leveä ja syvä (n. 50 % säkäkorkeudesta), hyvin kehittynyt
eturinta ja selvästi kaareutuneet kylkiluut.
ALALINJA JA VATSA: Vatsalinja ei ole ylösvetäytynyt.
HÄNTÄ: Luonnollinen, vaakasuorasti selkälinjan jatkeena; riippuva koiran ollessa levossa.

ETURAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat edestä katsottuna suorat, eivät ahdasasentoiset.
LAVAT: Taakse sijoittuneet; kulmaus vaakatasoon nähden on noin 45°.
OLKAVARRET: Tiiviisti rungonmyötäiset.
KYYNÄRVARRET: Voimakkaat, lihaksikkaat ja sivulta katsottuna suorat.
VÄLIKÄMMENET: Hieman joustavat ja voimakkaat, eivät pystyt.
KÄPÄLÄT: Pyöreät; varpaat ovat kaareutuneet ja tiiviisti yhdessä. Päkiät ovat lujat; kynnet lyhyet, mustat ja vahvat.

TAKARAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat takaa katsottuna suorat, eivät ahdasasentoiset. Koiran seistessä vapaasti reiden ja lonkkaluun välinen kulma sekä polvi- ja kinnerkulmat ovat tylpät.
REIDET: Kohtuullisen pitkät, leveät ja lihaksikkaat.
SÄÄRET: Pitkät, voimakkaat, leveälihaksiset ja jänteikkäät.
KINTEREET: Voimakkaat ja hyvin kulmautuneet, eivät jäykät.
KÄPÄLÄT: Hieman etukäpäliä pitemmät, varpaat ovat voimakkaat, kaareutuneet
ja tiiviisti yhdessä.
LIIKKEET: Rottweiler on ravaaja. Koiran liikkuessa selkä pysyy kiinteänä ja
suhteellisen vakaana. Liikunta on tasapainoista, vakaata, voimakasta ja vaivatonta;
hyvä askelpituus.

NAHKA

Pään nahka on kauttaaltaan tiiviisti pinnanmyötäinen; koiran ollessa erityisen tarkkaavainen voi muodostua vähäisiä otsaryppyjä.

KARVAPEITE
KARVA: Kaksinkertainen karvapeite muodostuu peitinkarvasta ja aluskarvasta,
jota ei saa näkyä peitinkarvan alta. Peitinkarva on keskipitkää, karheaa, tiheää ja
pinnanmyötäistä. Reisien takaosassa karva on hieman pitempää.
VÄRI: Musta, jossa selvärajaiset syvän punaruskeat merkit poskissa, kuonossa,
kurkussa, rinnassa, raajoissa, silmien yläpuolella ja hännän tyven alla.

KOKO JA PAINO
SÄKÄKORKEUS: Urokset 61 - 68 cm. 61 - 62 cm pieni 63 - 64 cm keskikokoinen 65 - 66 cm suuri (oikea korkeus) 67 - 68 cm hyvin suuri

Nartut 56 - 63 cm. 56 - 57 cm pieni 58 - 59 cm keskikokoinen 60 - 61 cm suuri (oikea korkeus) 62 - 63 cm hyvin suuri

PAINO: Urokset noin 50 kg, nartut noin 42 kg.

VIRHEET

Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.
Yleisvaikutelma: keveys, ilmavuus tai korkearaajaisuus; kevyt luusto ja heikko lihaksisto.

Pää: ajokoiramainen, kapea, kevyt, liian lyhyt, pitkä tai karkea; litteä otsa
(puuttuva tai liian vähäinen otsapenger).

Kuono: pitkä tai suippo; kyömy, kovera tai laskeva kuononselkä, halkinainen,
vaalea tai täplikäs kirsu.
Huulet: löysät, vaaleanpunaiset tai täplikkäät; avoimet suupielet.
Leuat: kapea alaleuka.
Posket: voimakkaasti ulkonevat.
Purenta: tasapurenta.
Korvat: liian alas kiinnittyneet, raskaat, pitkät, veltot, taakse taittuneet, hajaasentoiset
tai epäsymmetriset.
Silmät: vaaleat, syvällä sijaitsevat, liian suuret tai pyöreät; löysät silmäluomet.

Kaula: liian pitkä, ohut tai heikkolihaksinen; löysä kaulanahka tai riippuva
kurkunalusnahka.

Runko: liian pitkä, liian lyhyt tai kapea.
Selkä: liian pitkä, heikko, notko tai köyry.

Lantio: luisu, liian lyhyt, liian suora tai liian pitkä.
Rintakehä: litteäkylkinen tai tynnyrimäinen; selvästi ylösvetäytynyt vatsalinja.

Häntä: liian ylös tai liian alas kiinnittynyt.
Eturaajat: ahdasasentoiset tai käyrät; pystyt lavat, vääräasentoiset kyynärpäät,
liian pitkä, lyhyt tai pysty olkavarsi; heikko tai pysty välikämmen; hajavarpaat,
liian litteät, liian kaarevat tai surkastuneet varpaat; vaaleat kynnet.

Takaraajat: litteät reidet, ahtaat kintereet, pihtikinttuisuus ja länkisäärisyys; liikaa
tai liian vähän kulmautuneet nivelet; kannukset.

Nahka: ryppyinen pään nahka.
Karvanlaatu: pehmeä, liian lyhyt, pitkä tai laineikas karvapeite, puuttuva
aluskarva.

Värit: epäpuhtaat värit, epäselvästi rajautuneet tai liian suuret värimerkit.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET

Yleisvaikutelma: selvästi väärä sukupuolileima (narttumainen uros tai
päinvastoin).

Luonne: rauhattomuus, arkuus, pelkurimaisuus, paukkuarkuus, hyökkäävyys, liioiteltu epäluuloisuus ja hermostuneisuus.

Silmät: sisä- tai ulkokierteiset silmäluomet (entropium tai ektropium), keltaiset tai keskenään eriväriset silmät.

Purenta: ylä-, ala- tai ristipurenta, puuttuva etu-, kulma-, väli- tai poskihammas.

Häntä: häntämutka, kiertynyt tai voimakkaasti selkälinjasta sivulle kääntyvä häntä.

Karvapeite: selvästi pitkä tai laineikas karva.
Väri: rotumääritelmästä poikkeava väritys, valkoiset läiskät.

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin
laskeutuneina kivespussiin.

TEKSTIN LÄHDE: SUOMEN KENNELLIITTO

Get Adobe Flashplayer: